Jahas, vähän on päivitys jäänyt… Koitan kursia kuukauden kiinni ja korjailla ja lisäillä tähän jo reilu viikko sitten kirjoitettuun tekstiin kaiken oleellisen, joten luvassa sekavaa sepustusta...

Alkuun eleltiin hieman hiljaiseloa pari viikkoa mun työkiireiden vuoksi. Jotain pientä on kuitenkin tehtykin, agin alkeiskurssi on nyt käyty loppuun ja jatko on kovasti mietinnässä. Nadi aloitti myös toisen juoksunsa viime viikolla, mikä selittänee osaltaan viime aikojen vaihtelevaa kiinnostusta tekemiseen.

Reilu kolme viikkoa sitten treffattiin tiistaina kentällä kaveria, jonka aussi uros oli vakaasti sitä mieltä, että nyt haisee ja hyvälle. Me vaan naurettiin Kakelle ja yritettiin uskotella, ettei siellä mitään ole. Nappula oli kyllä harvinaisen äkäinen peräpään haistelusta, joten pieni epäilys jäi kalvamaan, eikä ihan suotta. Keskiviikkona neiti paineli nenänsä perässä kotona pitkin pusikoita, eikä nähny eikä kuullu mitään. Tämä oli ensimmäisen juoksun alussakin ainoa merkki, joten peräosasto joutuikin tarkkaan syyniin, vaikken vielä keskiviikkona mitään kiinni saanutkaan. Torstaina oltiin toiseksi viimeistä kertaa agin alkeiskurssilla, missä myös havaittavissa hieman haahuilua aina vapaahetkinä, esteillä ei ongelmaa. Uusina esteinä otettiin keinu ja pussi, ainoat, mitä ei vielä kurssin aikana oltu läpi käyty. Pussiahan me oltiin jo kokeiltu, joten se meni heti hyvin. Keinulla muutama ensimmäinen kokeilu meni hyvin, N ei välittänyt keinusta oikeastaan mitään. Muutaman kerran jälkeen kuitenkin huomasi, että tässähän on joku juttu ja alkoi hieman jarrutella keinun kallistamista. Ei kuitenkaan mitään isompaa, saatiin ihan onnistuneita toistoja tästäkin! Lopuksi otettiin pientä radan pätkää, puomi -> kaareva putki vasemmalle -> hyppy. Puomilla aluksi näkyi keinun treenaus varovaisuutena, muuten meni hyvin ja sujuvasti. Torstai iltana sitten jäi kiinni ensimmäiset juoksutipat lattialla, joten ei se Kaken nenä kauhean väärässä ollutkaan

Loppuviikko menikin koirien osalta lähinnä pelolla lenkkeillessä ja lepäillessä. Tiistaina alkoi Nadin juoksujen aikaiset työkoiran hommat mun seurana toimistolla, vaikka kotona vielä annoinkin niiden valvottuna olla samoissa tiloissa. Vikke pääsi tiistaina vähän mun kanssa käymään kentällä, lähinnä leikittiin ja tehtiin pikkujuttuja ennen kesän kurssilaisten teoriakertaa. Vikellä oli ihanaa ja teki hyvin se mitä tehtiin. Keskiviikkona käytiin vielä riehulenkkeilemässä Wilman kanssa. Mun mielestä on ihan huippua, että tytöt tulee niin hyvin toimeen myös juoksujen aikana, vaikkeivät asukaan samassa osoitteessa! Vähän Wilman pitää tavallista enemmän päteä ärisemällä Nadille, mutta N ei sano sille takaisin (ainakaan suoraan), joten yhteiselo sujuu hienosti. V on suurimman osan ajasta auttamatta ulkopuolinen tyttöjen jutuista. Torstaina laitoin koirat jo sisälläkin eripuolille portteja, mutta käytiin vielä yhdessä pitkällä hihnalenkillä. Varmaan noiden kanssa pystyisi hihnalenkkeilemään pidemmällekin, V on sen verran nöyrää poikaa, ettei se mun silmien alla uskalla edes yrittää mitään…. Oman mielenrauhan takia en kuitenkaan viitsi kokeilla, helpommalla taidan päästä kun pidän kokonaan erillään. Sisälläkin V lähinnä kaihoisasti katselee mua portin takaa, et ’et sä nyt millään vois mua päästää ihan hetkeks edes Nadin puolelle’. Mä oon kyllä toistaseks päässy ihan todella helpolla juoksujen suhteen, tosin odotellaan nyt ne tärpit ja katsotaan nuolaisinko vähän turhan aikaisin….. Toistaiseksi meillä on kuitenkin ihan rauha maassa, nytkin N nukkuu keittiössä porttia vasten tuossa mun takavasemmalla ja V tässä takkahuoneen oikeassa nurkassa.

Hienosti aiheesta toiseen pomppien siirrytään siis takaisin agiin ja Nadin alkeiskurssin viimeiseen kertaan (toissa viikon) torstaina :D  Nyt, kun kaikki esteet oli jo käyty läpi, oli ohjelmassa kaksi pientä radan pätkää, sekä itsenäiseen harjoitteluun kepit ja ”vauvakeinu”. Me aloitettiin keinulta, johon saatiinkin mukavasti varmuutta alun pienen epäröinnin jälkeen. Oli tosi hyvä, että meillä oli nyt käytössä matalampi harjoittelukeinu. Kepit sujuu tuolla ihan uskomattoman hyvin, mä en voi edelleenkään käsittää, kuinka helpolla N esteet hahmottaa. Ensimmäisenä ratana oli rengas -> A suoralla linjalla, putki suorassa kulmassa vasemmalla A:n jälkeen, putkella valssilla puolen vaihto, kaksi hyppyä jyrkällä kaarevalla linjalla oikealle ja viimeisenä pituus. Radan pätkä oli siis S:n muotoinen, keskellä puolen vaihto. Tämä meni sujuvasti, mä kuulemma ohjaan sujuvasti, tosin asiaa ihan hiukkasen auttaa se, että koiraa ei tarvitse ohjata ihan vierestä, vaan pystyn ottamaan siihen etäisyyttä. Nadilla alkaa vauhti kasvaa melkoisesti, kun tehdään useampaa estettä putkeen, joten tässä taitaa joutua ohjaaja kuntokuurille ihan kohta. Toisella radan pätkällä oli hyppy, suora linja pöydälle, pöydältä 90 astetta vasemmalle, hyppy, 90 astetta vasemmalle suoraan putkeen ja muurille, muurilla valssilla puolen vaihto ja kaarevalla oikealla linjalla kaksi hyppyä ja viimeiseltä hypyltä suoraan kepeille. Tässä jouduin ensimmäisellä kerralla muistuttamaan pöydän näyttämällä vierestä ja myöhästyin aluksi putkelta muurille niin, etten ohjannut koiraa muurille vaan meni ohi, mutta parilla yrityksellä saatiin sujumaan! Kepit meni hyvin myös ”radan” osana, eikä juoksut haitanneet  tekemistä ollenkaan. Olen enemmän kuin tyytyväinen, meillä oli todella hauskaa! Nyt vaan tosiaan pitäisi kehitellä jatkoa meidän ”agiuralle”. Viikossa on vaan liian vähän päiviä ja vuorokaudessa tunteja, mutta eiköhän me jotain keksitä 

Tulevassa ohjelmassa on Tokon hinkkausta, meillä olisi alkanut ohjatut treenit jo nyt torstaina, mutta N pääsee mukaan vasta juoksujen loputtua. Vikke päässee ensi viikolla tuuraamaan Nappulaa. Kuun vaihteessa on vuorossa Nadin kanssa pari päivän tehotreeni, ollaan ilmoittauduttu Tokoleirille. Siihen mennessä olisi kiva saada taas asioita jo vähän eteenpäin, että saisi kurssista kaiken mahdollisen hyödyn irti. Täytyisi pyytää jotain taas vähän kuvaamaankin, että näkisi miten sitä itse heiluu ja vääntyilee….

Vielä loppuun tilanne päivitystä tuon edellisen tekstin jälkeiseltä puoleltatoista (?) viikolta…. Säät on suosineet ja lämmintä on riittänyt joka päivä päälle +20 asteen, minkä takia Vikke on ollut ihan puoli kuollut. Mä jo viime kesänä suunnittelin sen turkin keventämistä, mutta säiden ollessa suht viileitä suurimman osan ajasta en sitten saanut aikaiseksi. Nyt päätin jo ensimmäisen helleviikon jälkeen, kun koira oli vajaan 6km hihnalenkin jälkeen kuin raato koko illan, että nyt sitten tukka lähtee. Eipä siinä sitten muuta kuin ohennussaksien hankintaan ja tuumasta toimeen. Muutamana iltana oon nyt harventanut kauluksen, mahanalusen ja perskarvoja, mutta vielä täytyisi lisää saada pois. Selvästi kyllä tuntuu jo tuokin auttavan, eikä V ihan niin kamalalta näytäkään kun mitä mä etukäteen pelkäsin. Lähinnä näyttää teinipojalta, ainoastaan harmaantuva kuono paljastaa, että ikää saattaa jo olla ihan aikuisen verran. Kuvia saatte, kun saadaan koko koira kertaalleen ohennettua.

Nadin tärpit ajoittuivat viime viikon puoliväliin, minkä jälkeen jo viikonloppuna Vikke sai portin läpi palautetta kun kehtasi mennä flirttailemaan. Vuotaminenkin loppui heti viikonloppuna, joten ohi alkaa olla taas tällä erää. Tosin naapurin mäyräkoira aloitti sitten heti Nadin perään juoksun, joten Viken piina jatkunee vielä ainakin viikon verran. Paljon enemmän V kyllä naapurin nartun perään on kun tuon oman, ilmeisesti aikuinen nainen olisi paljon kiinnostavampi. On kuulemma päivisinkin huutanut sisällä, mitä ei kyllä normaalisti koskaan tee. Vikke onkin viettänyt viikonloppuna ja viikollakin muutamia iltoja porukoilla ”nenää puhdistamassa”, että saa lepoa meidän mäen hajuista vähäksi aikaa. Kotona en ole vielä sisällä päästänyt koiria yhteen, Vikke kun vielä yrittää Nadiakin, eikä usko kun toinen ärisee ja tikkaa. En viitsi ottaa sitä riskiä, että satuttavat itsensä liukkaalla parketilla tai Vikke saa kunnolla hammasta, mieluummin muutama ”turha” eristyspäivä kun yhtään liian vähän. Pihalla tosin ollaan oltu jo porukalla, toissapäivänä ja eilen niin, että V oli hihnassa ja tänään käytiin jo pellolla Wilman ja äitin kanssa vähän riekkumassa ja noi mun kaksi älykköä p*skaojassa uimassa.... Eiköhän me jo loppuviikkoon päästä sisälläkin porteista eroon, Nadin pissat kun ei aiheuta enää mitään vaahto- eikä tärinäreaktioita. Se viestin perille meno nenästä ihan sinne aivoihin asti vaan tuntuu nyt kestävän pikkasen kauan

Vielä Nadin treenailuista hieman. Juoksun aikaan ei paljoa tehty, muutamia lyhyitä pätkiä ja aamuin illoin tietty ruokakupilla istumisen ja/tai maahan menon vahvistamista. Agin osalta tein päätöksen, että jatketaan nyt vielä ainakin kurssin verran yksityisellä ja ilmoittauduin hallin omalle alkeisjatkokurssille. Ensimmäinen kerta käytiin viime perjantaina, jolloin lähinnä katsottiin, mitä me ollaan aiemmin tehty ja otettiin pientä hyppysarjaa. Uutena juttuna takaakierto, minkä N taas hoksasi nopeammin kuin minä. Kontaktiesteille sain hyvät vinkit kuinka treenata. Toisella kerralla maanantaina otettiin pari pätkää, joista toisella uutena takaaleikkaus. Tämäkin sujui (koiralta) hyvin ihan parilla toistolla. Nyt alkaa tosin sitten tulla ohjaajan rajallisuus vastaan, oikein lahjakkaasti osaan jo juosta itse esteelle ja samalla ajattaa koiran siitä ohi… Nadista on muotoutumassa varsinainen kontakti – ja putkihullu, painelee A:lle tai putkeen heti jos silmä välttää…. Keinukin menee jo sujuvasti yksittäin! Edelleen meillä on kivaa, eikä maanantaina hellelukematkaan neitiä häirinneet.

Oliskohan tässä kaikki tältä erää, koitan päivitellä vähän useammin taas niin ei tulisi näin kamalan pitkää jaaritusta kerrasta…. Huomenna Nadi pääsee Toko treeneihin ja ehkä lopuksi vähän treenaamaan kontakteja nyt, kun meillä on A ja puomi omalla kentälläkin käytössä!